perjantai 22. kesäkuuta 2012

Koiraenkelini♥

Taas kerran yksi pieni koira pääsi tuskistaan ja lähti enkelten joukkoon♥ Se on ikävää, mutta täytyy taas ajatella että se oli sen koiran parhaaksi ja se sai elää hyvän ja pitkän elämän.Sitä tuskaa, joka aiheutuu rakkaan lemmikkinsä menettämisestä, sitä ei voi ymmärtää toiset.Sitä ei voi ymmärtää muut kuin he, jotka ovat käyneet läpi sen surun, ovat menettäneet.Oikeastaan sama pätee kaikessa surussa ja tuskassa; sitä ei voi ymmärtää jos ei ole itse kokenut. Sitä pientä koiraa ajatellessa tuli mieleeni Osku. Osku oli siis entinen koiramme. Osku oli Novascotiannoutaja ja älyttömän kiltti! :') Tultiin aika yhtä aikaa meille ja kasvettiin yhdessä. Minut on yllätetty pienenä jopa Oskun kupilta raksuja syömässä :D Se miksi Osku nyt tuli tavallista paremmin mieleen johtui tuosta pienen koiran pois menosta ja myöskin siitä, kun tässä on muutamana päivänä taas tullut ikävä tuota karvapalleroa. Jotkut päivät jäävät elävästi mieleen, ja yksi päivä, joka todella jäi mieleen oli se, kun Osku sitten viimein lähti sinne pilven päälle. Tuo vanha pappa ei ollu sinä päivänä oma itsensä, ei ollut ollut vähään aikaan. Olin mukana sillä matkalla, kun veimme Oskun lääkäriin. Muistan sen odotushuoneen ja sen hajun. Talossa tuoksui koira. Muistan sen miten lääkäri kertoi mikä Oskua vaivaa ja että olisi parempi antaa sen mennä, antaa sen päästä tuskistaan. En voi koskaan unohtaa sitä, miten halasin Oskua viimeisen kerran. Viimeisen kerran siinä eläinlääkärinhuoneessa. Aika pysähtyi. Olimme vain me, me kaksi, Osku ja minä. Mutta kuten kaikki hetket, sekin loppui. En olisi halunnut lähteä. Tiesin että ku lähden, näen Oskus viimeisen kerran. Mutta ei Oskun tuskaa voinut enää pitkittääkään. Menin odotushuoneeseen. Siellä oli monta koiraa ja muutama marsu. Tuo ihminen joka käytti marsujaan lääkärissä ymmärsi tuskani ja oli kiltti minulle, kertoi marsuistaan. Matka kotiin oli kauhea. Muistan vain sen miten itkin. Kaikki muistot tulvivat mieleeni, ja aloin ymmärtää että Osku ei enää palaisi...

Kiitos Osku, kiitos kaikista niistä vuosista♥

2 kommenttia:

  1. Tuli itku tätä lukiessa :( Mun kissa jäi auton alle yläasteen viimesenä päivänä. Itkin koko päivän ja oli kauheeta hakee se todistus sieltä kaikkien edestä. Se kissa oli mulle tosi tärkee, en oo sen jälkeen halunnu enää itelleni kissaa ku asutaan nii lähellä tietä.
    Jaksamisia sulle <3

    VastaaPoista