lauantai 20. syyskuuta 2014

20.9.2014









Onnellisuus. Se on tämän päivän, eilisen ja huomisen sana. Siihen voidaan kiteyttää paljon. Voin sisällyttää siihen myös sanat huojentunut ja helpottunut. Ne ovat aika hyviä kuvaamaan tämän hetkistä olotilaani.

Alle kaksi viikkoa. Alle kaksi viikkoa ja pääsen sinne taas. Pääsen Honkaniemeen mukavien ihmisten seuraan. Sitä päivää todella odotan. Varmaan eniten tällä hetkellä. Edellisestä kerrasta on pitkä aika! Silloinkin siellä olin töissä, nyt saan ottaa siellä rennosti. Ainakin luulen niin.


tiistai 16. syyskuuta 2014

16.9.2014





Olen totaalisen rakastunut ajatukseen. Olen totaalisen rakastunut ajatukseen, että elämä ei aina tule olemaan samanlaista. Se tulee muuttumaan. Silti joidenkin asioiden toivoisi pysyvän ikuisesti. Se näyttää hyvät ja huonot puolensa. Siinä pysyy mukana ja se kantaa. 

Kellun ajassa, jota yhtä aikaa vihaan ja rakastan. Uusia mahdollisuuksia ja tapahtumia, muutoksia, mutta kaikki ne eivät ole hyviä. Ristiriitaisia tunnelmia. Itkua ja naurua. 


Tunnen kätesi olkapäälläni
Tiedän sinun palanneen.

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Pilvet

Täällä pilvet kertovat suuria.
Hakevat lohtua taivaankannesta.
Tuovat toivoa kultareunuksillaan.
Saattavat linnut kotiin.

torstai 24. heinäkuuta 2014

23.7.2014




Laajensin maailmantuntemustani Tampereen verran. Eksyessä tulee nähtyä vaikka minkälaisia paikkoja! Vaikka se verottikin jonkun verran pois miittiajasta. Särkänniemessä ylitin itseni laitteissa kieppumalla ja toteutin pitkäaikaisen unelmani käymällä Tampere-miitissä. Tulos: mustelmia ja onnellisuushuuma. 



Lähdin paikalle Nobody-fiiliksellä, mutta se fiilis on kyllä kunnolla selätetty! Jos odottaa jotain hetkeä liian kauan ei edes tajua sen hetken todella tapahtuneen. Se hetki on tapahtunut; näin mun esikuvia, juttelin heille, he tunnistivat kaikki minut. Mulla pääsi itku.
 Instagram räjähtää seuraajatulvasta, kiitos Amppurulaan.