Tämä on otsikko

Mun kesä mennä hurahtaa! Aina jossain, ei ikinä kotona. No nyt kotosalla, kohta taas muualla. Hirveästi töitä! Kaikki seurakunnalla. Leirejä ♥ En voisi parempaa kesätyötä keksiä. Sellaista hommaa, mitä minäkin pystyn tekemään. Lapset leireillä ovat ihania!♥ Elättelen toiveita vielä yhdestä leiristä elokuussa.

Paljon on tullut piirreltyä. Tilaustöitä ja tatuointien suunnitteluja! Ensimmäinen on jo päässyt musteena erään ihmisen iholle! Nyt tosin lääkäri oli ilonpilaaja ja käski ainakin vähentää harrastuksia. Lopettaa hetkeksi kokonaan, että kädet pääsee paranemaan. Pyh sanon minä! Ei vuosia jatkuneet kivut voi helpottaa pienellä tauolla harrastuksista. Kokeiltu on. Liian monesti. Kynä ja minä kuulutaan yhteen. Meidät on luotu toisillemme!

Et kuollut turhaan

Muistutan teitä eräästä asiasta; Olkaa ihmiset kiitollisia. Olkaa kiitollisia siitä, mitä teille on annettu. Olkaa kiitollisia ihmisistä ympärillänne ja ystävistä. Olkaa kiitollisia siitä huolenpidosta, jota he osottavat teitä kohtaan. Olkaa kiitollisia jokaisesta aamusta ja illasta. Pienistäkin asioista. Koska onko olemassa mitään hienompaa tunnetta, kuin aito kiitollisuus?  

Valo tulla voi.

En voi olla muuta kuin kiitollinen niin ihanasta päivästä! Se tuli vietettyä mitä parhaimmassa seurassa! Aamun auringon nousu oli kaunis, mutta auringon lasku se vasta olikin jotain! Linkkumatka sujui normaaliin tapaan vlogien ja Idän Ihmeitten seurassa. Koulupäivä meni normaalisti lukuun ottamatta Sibeliuskonserttia. Tykkäsin! Ja kun koulu loppui alkoi se hauska osuus; Henna, Niina ja minä, kaupan kautta autokouluun ja ajotunneille. Maailman parhaimmat ajotunnit ikinä! Minä ratissa, tytsyt takapenkillä. Mukavaa ajelua Nivalassa ja Haapajärvellä. Naurua riitti! Tuli nähtyä laamat ja kaivokset! Musta kissa juoksi tien yli.

Ennen nuorteniltaa vielä läheinen pizzeria. Jossain vaiheessa syntyy idea ulkona juoksentelusta, kun katselemme ikkunasta ulos. Ja meidän tyylimme on toteuttaa ideat, kun niitä syntyy. Consset jalkaan ja ulos, huomio kiinnittyy taivaaseen ja läheiseen Kirkkosiltaan. Alkaa kilpajuoksu ja perillä kamerat laulavat.

"Dobra robota"

My first trip to abroad. Millions and millions feelings in one week. The best week of my life. I met new people and got friends. I hope that I'm not so lonely anymore. There people didn't think that I'm weird and they were so friendly to me. Polish language is so beautiful and I want to learn how to speak it. And scenerys and buildings... Unbelievable!!! I really miss all that...

Joka ainoa päivä on tänään

En voi sanoin kuvailla sitä tunnetta, mikä sisälläni vallitsee, kun pääsen aamulla aikasin ulos seuraamaan auringon nousua! Voisin kuitenkin yrittää;

Seison siinä, jäällä, ja kuuntelen. Siitä on puolisen vuotta, kun viimeksi täällä tällä asialla olin. Kuulen ensimmäistä kertaa tälle kevättä joutsenten huutoa. Se on merkki uudesta. Luonto on heräämässä. Elossa. 

Jää paukahtelee välillä takanani ja säikyn sitä. Nauran itselleni. Auringon ensimmäiset säteet värittävät jään pintaa ja raikas tuuli tunkee läpi tunkkaisuuden. Kaikkialla on niin henkeä salpaavan kaunista. Jää kimmeltää valossa ja katselen sen alle jääneitä lehtiä. Pysähtyneitä kaikki. Aurinko ei ole pysähtynyt. Sillä on suoranainen kiire päästä taivaalle. Valaisemaan. Aluksi se nousee hiljalleen, mutta lopuksi se pyrähtää pilviverhon ohitse. Niin kaunis ja lyhyt ohikiitävä hetki, joka on aina erilainen.

 Loppuhuipennuksen jälkeen vasta huomaan pakkasen, joka kipristelee sormiani. Viileä ja energinen pakkanen. Kaunista sekin. Show on ohi. Tuntuu melkein pahalta lähteä, sillä ei ole tietoa, milloin taas olisi vastaavanlainen hyvä sää kuvaamiselle. Mutta onneksi niitä on kuitenkin tulossa.