torstai 24. heinäkuuta 2014

23.7.2014




Laajensin maailmantuntemustani Tampereen verran. Eksyessä tulee nähtyä vaikka minkälaisia paikkoja! Vaikka se verottikin jonkun verran pois miittiajasta. Särkänniemessä ylitin itseni laitteissa kieppumalla ja toteutin pitkäaikaisen unelmani käymällä Tampere-miitissä. Tulos: mustelmia ja onnellisuushuuma. 



Lähdin paikalle Nobody-fiiliksellä, mutta se fiilis on kyllä kunnolla selätetty! Jos odottaa jotain hetkeä liian kauan ei edes tajua sen hetken todella tapahtuneen. Se hetki on tapahtunut; näin mun esikuvia, juttelin heille, he tunnistivat kaikki minut. Mulla pääsi itku.
 Instagram räjähtää seuraajatulvasta, kiitos Amppurulaan. 

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Sulla on vieläkin sama ilme

Tää on tätä taiteilijan kokemaa luovuuden Tuskaa. Tuskaa isolla t:llä. Jotkut jutut ovat vain niin inspiroivia. Kädet tuntuu niin sidotuilta. Jalka etenkin on sidottu... Tuskaa. Haluan taas muutosta. Taas jotain uutta ja ihmeellistä. Sainkin jo. Ison muutoksen. Kävelin parturiin. Tulin sieltä erittäin tyytyväisen takaisin, ja tolloilin tieni cittarin hiusväriosastolle. Uusi tukka; miten voitkin olla niin onnistunut! Aika samaa rataa mitä yläasteella, viimoisen luokan puolivälin keskipaikkeilla. Muutenkin onnistunutta aikaa. Otsatukka on taas messissä.

Tässä kohtaa tuska on rakkautta. On rakkautta omistaa ideoita ja ajatuksia. On rakkautta tietää, että voi loppujen lopuksi toteuttaa itseään. On rakkautta, kun voi nähdä monissa asioissa niiden taiteellisen puolen. Ainakin minun mielestäni taiteellisen. Minun silmääni miellyttävää taidetta.

torstai 10. heinäkuuta 2014

Tämä on otsikko

Mun kesä mennä hurahtaa! Aina jossain, ei ikinä kotona. No nyt kotosalla, kohta taas muualla. Hirveästi töitä! Kaikki seurakunnalla. Leirejä ♥ En voisi parempaa kesätyötä keksiä. Sellaista hommaa, mitä minäkin pystyn tekemään. Lapset leireillä ovat ihania!♥ Elättelen toiveita vielä yhdestä leiristä elokuussa.


Paljon on tullut piirreltyä. Tilaustöitä ja tatuointien suunnitteluja! Ensimmäinen on jo päässyt musteena erään ihmisen iholle! Nyt tosin lääkäri oli ilonpilaaja ja käski ainakin vähentää harrastuksia. Lopettaa hetkeksi kokonaan, että kädet pääsee paranemaan. Pyh sanon minä! Ei vuosia jatkuneet kivut voi helpottaa pienellä tauolla harrastuksista. Kokeiltu on. Liian monesti. Kynä ja minä kuulutaan yhteen. Meidät on luotu toisillemme!


keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Et kuollut turhaan


Muistutan teitä eräästä asiasta; Olkaa ihmiset kiitollisia. Olkaa kiitollisia siitä, mitä teille on annettu. Olkaa kiitollisia ihmisistä ympärillänne ja ystävistä. Olkaa kiitollisia siitä huolenpidosta, jota he osottavat teitä kohtaan. Olkaa kiitollisia jokaisesta aamusta ja illasta. Pienistäkin asioista. Koska onko olemassa mitään hienompaa tunnetta, kuin aito kiitollisuus?  

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Valo tulla voi.

En voi olla muuta kuin kiitollinen niin ihanasta päivästä! Se tuli vietettyä mitä parhaimmassa seurassa! Aamun auringon nousu oli kaunis, mutta auringon lasku se vasta olikin jotain! Linkkumatka sujui normaaliin tapaan vlogien ja Idän Ihmeitten seurassa. Koulupäivä meni normaalisti lukuun ottamatta Sibeliuskonserttia. Tykkäsin! Ja kun koulu loppui alkoi se hauska osuus; Henna, Niina ja minä, kaupan kautta autokouluun ja ajotunneille. Maailman parhaimmat ajotunnit ikinä! Minä ratissa, tytsyt takapenkillä. Mukavaa ajelua Nivalassa ja Haapajärvellä. Naurua riitti! Tuli nähtyä laamat ja kaivokset! Musta kissa juoksi tien yli.

Ennen nuorteniltaa vielä läheinen pizzeria. Jossain vaiheessa syntyy idea ulkona juoksentelusta, kun katselemme ikkunasta ulos. Ja meidän tyylimme on toteuttaa ideat, kun niitä syntyy. Consset jalkaan ja ulos, huomio kiinnittyy taivaaseen ja läheiseen Kirkkosiltaan. Alkaa kilpajuoksu ja perillä kamerat laulavat.